Meh

I've been very uninspired lately, which is why there's been no new posts in ages. I've been following people on Instagram, blogger, Facebook and other sites and I'm just overwhelmed by all the negativity people keep spreading. Why the hate? (not the bloggers, obviously, the comments they get from other people)

I also don't feel strong enough to be on the receiving end of such idiocy, so I've been pretty much keeping to myself and only sharing with friends. Well, except for Instagram, I'm too addicted to that one... ;)

Hurr durr giraffes, meh happeh

Anyway, I just though I'd let you guys know what's going on. Here's a pic Mr. J took of me this summer at the Copenhagen Zoo. I ♥ giraffes!

One of the last pictures of this sweet boy a few weeks before he had to be put down. Kinuski ♥

~Misantrella

DIY Batty dress

On ollut tarkoitus kirjoitella muista asioista, mutta flunssaiset aivot eivät oikein jaksa keskittyä. Myöskään viikonloppuna en saanut aikaiseksi juuri muuta, kuin makoiltua ja torkuttua. Jäi peräti kolme tapahtumaa välistä lauantaina tämän sairastelun vuoksi, harmittaa. 

Alkuperäinen luonnos muutaman vuoden takaa vs. valmiit lepakot silitystä odottamassa
The original sketch from a few years back vs. the painted bats ready for ironing

Noh, kuitenkin. Tulin selailleeksi vanhoja vaateluonnoksia ja päätin viimein toteuttaa niistä yhden. Työ on vielä kesken, mutta tässäpä vaiheita toistaiseksi. Olin siis ostanut tarjouksesta kolme ihan tavallista Hömpän t-paitamekkoa, joista ainakin kahta oli tarkoitus vähän tuunailla mieluisimmaksi. 

Kaikki tarvikkeet löytyivät jo valmiiksi: 

~T-paitamekko

~hopea kangasväri

~vanha sivellin

~kangasliidut

~meikkisieni

Paperimallit, luonnostelut ja valmiiksi maalatut lepakot tarvikkeineen
The paper cutouts, outlines and painted bats with all the stuff I used

Ensimmäisenä piirtelin paperille muutamat lepakot, jotka sitten sovittelin mekon etukappaleeseen. Liiduilla ääriraidat, ja eikun suttaamaan! Olisin voinut myös tulostella/piirtää kuvion suoraan esimerkiksi kontaktimuoville ja töpötellä sen avulla, mutta koska aikaisemmat kokeilut ovat tuottaneet suttuisia ääriviivoja, tyydyin tähän hitaampaan tapaan. 

Ääriviivojen rajausta siveltimen avulla, isomman alueen maalaamista meikkisienellä töpöttelemällä
Outlining with the paintbrush, using a makeup sponge for bigger areas

Kunhan saan lisää energiaa, tutkailen kannattaako piikkien kiinnittämistä suoraan kankaaseen edes harkita, vai teenkö erilliset kaistaleet esim. keinonahkasta; ompelenko kaistaleet kiinteiksi olkapäille vai teenkö niistä ihan erilliset irroitettavat... Sama juttu vyön kanssa, täytyy ensin katsoa löytyykö jemmasta sopivaa kangasta valmiiksi.

En ole tehnyt mitään luovaa aikoihin, joten tuntuu hyvältä jälleen aloittaa, vaikkakin ihan pienestä.

~Misantrella

I've been sick with the flu and spent most of my days napping, since I can't get time off work. I was too sick to leave home this weekend, which lead me to missing out on three different events, boo! :(

I was browsing through some old sketches and thought I'd finally make one of them a reality. I had bought 3 very basic t-shirt dresses from H&M with the idea of modding them a little more exciting, but never got around to it. Being really bored and tired, I decided to start with fabric paint.

I already had all the items necessary:

~the dress

~a silver fabric paint

~an old paint brush

~fabric chalk

~makeup sponge

I drew a few bats on paper in different shapes and sizes and then outlined them onto the dress with the chalk. I could've used a stencil, but in the past I've always gotten bleeding lines with them, so I decided to use the more time-consuming method. Outlining the bats with the paintbrush and then using the sponge for the bigger areas. The particular fabric paint I used still needs to be ironed on to make it stick. Oh and make sure you use an opaque paint, especially on black background!

When I get some more energy, I'll see if it's worth it to attach the spikes directly on the dress or if I should add additional pleather patches on the shoulders - also if they should be integrated onto the dress or be removable etc... Same with the belt, I need to see if I've stashed away a suitable piece of fabric.

I haven't felt creative in ages, so it feels good to finally make some ideass happen, even if they're this small. :)

Hiussekoiluja

Loppukesän hörhönaama

Onkin taasen pitkä aika siitä, kun olen jaksanut höpistä tuggajuttuja. Viime kesänähän pompin vielä onnellisena siniturkoosina, mutta tilanne on tuon jälkeen muuttunut aika radikaalisti. Vielä tänään hiukset vivahtaa johonkin sinivihreään epäonnistuneen värjäilyn jälkeen, mutta kuka tietää miltä ne huomenna näyttää?

Testivioletti oli liian punainen

Päädyin tosiaan vaihtamaan pois sinisistä, kun tuntui ettei sopivaa sävyä saanut kovinkaan monella värillä, eikä edes se taivaisiin kehuttu Elumen tahtonut tarttua meitsin hamppuun. Myös tyvikasvun vaalentelu alkoi kyllästyttää, joten päädyin hyvin lyhyen violetti-testailun jälkeen iki-ihanaan ja helppohoitoiseen mustaan.

Musta for teh win!

Vuodenvaihteessa repäisin myös tokan kerran elämässäni sivukaljun, tällä keralla tosin vain vasemmalle puolelle ja ensikokeilua suurempana. Otsatukkaa olenkin kasvatellut sopivasti jo pitemmän aikaa, joten se ei (tarditupsuja lukuunottamatta) pääse enää sotkemaan asioita. Vuodenvaihteessa vedin sivukaljun tosiaan kirjaimellisesti kaljuksi höylän kanssa, mitä kaduin samantien. Auts. Nytkin joka kerta tuota trimmatessa tulee esiin taas päänahan epäpuhtauksia, on kurjaa kun pärstän lisäksi myös päänahka on niin kovin rasvoittuvaa sorttia. :(

Duhurr, deherp

Piti myös testata pysyykö Elumen luonnontukassa. Ei se pysynyt. 

Auringovalon lisääntyessä aloin kuitenkin taas mieliä kaljun kaveriksi jotain vähän värikkäämpää. Tai itse asiassa pastellisävyjä liukuvärinä! Sen kummemmin asiaa miettimättä nappasinkin kaupasta purkin kookosöljyä ja värinpoiston. Lopputuloksena kaikkien tunnistama hemaiseva ruskeanoranssi reuhka. Ensimmäisen värinpoiston yhteydessä muhuttelin tukkaa kookosöljyssä sen verran, ettei karvat ihan totaalisesti kuolleet (ainakin toivoa sopii). Olen kuitenkin malttamaton paskiainen, enkä kovinkaan kauaa jaksanut odotella ennen toista värinpoistoa. Nyt ei öljystä huolimatta tukka tuntunutkaan enää kovin kivalta. Siispä hoitotuotteet tehokäyttöön!

Lopuksi testasin vielä Four Reasonsin Ice Ice Blondya, joka vaalensi hiusten tyven melkein hopeiseksi, mutta ei tehnyt juurikaan näkyvää muutosta hiusten keskipituuksiin. Laventelia Color Mask Paintia testailin yhteen suortuvaan, mutta siihen ei ainakaan tarttunut mitään. Siispä väriostoksille!

Cybershopin ColorScream uutuusväriä olivat kuulemma asiakkaat kehuneet ja kun livenä pääsin testitupsuja hiplailemaan, ostin sarjan violetin värin. Noh, enköhän innostunut tekemään hoitoaineen, Color Maskin ja violetin värin koktailistani liian laimeata, ja lopputuloksena oli tyvestä ja latvoista (ts. vaaleimmista kohdista) hieman lilaan vivahtavat hiukset, edelleen sillä oranssilla vivahteella. Not so hot!

Siispä lisää väriä. Directionsin lilac tarttui pelkkään tyveen (okei, ei sitä muualle olisi oikeastaan riittänytkään) ja oli kaikkea muuta paitsi sitä lilaa. Tästä hermostuneena nakkasin loppuun kuuppaan purkillisen CrazyColorin violettea. Lopputulos oli... laikukas tummansinipunaoranssi kirkkaalla 5cm tyvellä. Voi sitä vitutuksen määrää...

Directionsin Lilac

...ja CrazyColorin Violette

Mistä päästäänkin tähän päivään. Hiuksissa on nyt kahteen otteeseen muhiteltu Herbinan syväpuhdistavaa shampoota, mikä aiheutti sävyssä mielenkiintoisen muutoksen. Ensimmäisenä sävystä lähti ylimääräistä punertavuutta ja se taittui tasaisemmaksi siniseksi, tosin yhä niillä punertavan oransseilla laikuilla. Toinen muhuttelu laimensi sinistä pois ja tuloksena on melko vihertävä ilmestys.

Surprise blue dabadii!

Tänään olisi tarkoitus vielä jatkaa, saas nähdä miten ämmän käy...

~Misantrella

Sisustushömppää

Ei ole tosiaan mennyt kovinkaan vahvasti lähiaikoina, eikä energiaa ole riittänyt bloggaamiseen tai juurikaan edes muiden tekstien lukemiseen. Olen myös istuskellut yllättävän vähän kotikoneella nettiriippuvuuteni huomioiden (noh, kännyllä kyllä selaillut), joten ei ole tullut edes kuvia siirreltyä koneelle asti.

Sängyn lisäksi yksi lempiasioista makkarissa - telkkari ja ihanat verhot

Töissä on ollut rankkaa ja kaikkeen muuhun päänsisäiseen myllerrykseen sekä yleisesti kevääseen yhdistettynä kaikki kävi vaan ylivoimaiseksi. Töissä tuli tirauteltua parit itkut, minkä takia hakeuduinkin työterveyteen, lyhyelle saikulle ja työpsykologin juttusille. Oon yksinkertaisesti niin uupunut, että oli pakko saada edes vähän huilia, joten pääsiäinenkin tuli vietettyä pitkälti kotosalla. Tähän kun yhdistää vielä kurkkukivun, mystisen hengitystieinfektion, kuumeen ja astman pahenemisvaiheen, niin eihän sitä mitään muuta jaksanutkaan, kun maata sohvalla torkkumassa.

Tämänhetkinen nöräilynurkka

Nyt on sitten jaksanut taas vähän paremmin töissäkin, mutta ainakin pari visiittiä on vielä luvassa työpsykologille. Kesälomaa odotellessa ja sitä rataa...

Ihka-ensimmäinen orkideani! Meni ja tiputti kaikki kukkansa... :(

Mutta mitäpäs muuta? Pistettiin Herra J:n kanssa tosiaan hynttyyt yhteen ja reilun kuukauden verran ollaan nyt asusteltu saman katon alla. Asuntoa on kovasti yritetty pistää mieleiseksi ja siihen onkin saanut yllättävän paljon palamaan rahaa. Mun romuja täällä on vielä paikkaansa etsimässä ja kirppispöytääkin tarttisi varailla, joten tuparitkaan ei ole olleet vielä ajankohtaiset.

Ikeakoti. ;P Ei vaan, ainoastaan kirjahylly näistä on taattua Ikea-laatua. Vähän sekaista + Herra J:n toistaiseksi mihinkään sopimaton lepotuoli. 

Kun tili alkoi huutaa hoosiannaa, päätin uskaltaa ja turvautua dc-fixin apuun. Herra J:ltä kun löytyi ihan passeli ruokapöytä, jonka puunväri ei miellyttänyt omaa silmää. Luvan kinuttuani päällystin pöydän jalkoineen mustalla puukuvioisella kontaktimuovilla, johan passaa katsella! Jalat olivat paljon haasteellisempi osuus, eivätkä ole ihan siistit, mutta pöytälevystä tuli todella hyvä. Tuoleihin heltisi jo maalauslupa, mutta olen vielä odotellut lämpimämpiä kelejä. Eteiseen fiksailin vanhan vaalean lipaston kaikille työkaluille yms. muulle roinalle. Lipastosta tuli kokonaan musta, kun puukuvioinen (ja kivasti Vallilan Kelohonkaan mätsäävä) harmaansävyinen dc-fixi osoittautuikin ikkunapintoihin tarkoitetuksi liimattomaksi versioksi, eikä sitä saanutkaan laitettua laatikkoja koristamaan.

Alkuvaiheessa. 

Fixattu pöytä! Tuolit odottelevat vielä käsittelyä.

En ole hoksannut ottaa kuvaa viimeistellystä lipastosta, mutta sivut ovat mattamustaa, laatikot mustaa puukuviota ja vetimet spreijasin hopeisiksi. Oli tarkoitus ensin ostaa joku uusi lipasto tähän, mutta mitat olivat kaikissa pielessä! 

Mutta nyt kuulemma kutsuu Zarillo burgereineen, joten ehkäpä tulee raapusteltua lisää myöhemmin. ^_^

~Misantrella

Black clouds on my mind

I've been off my meds a couple of days now, mostly because I forgot to go to the pharmacy. I'm getting moodier by the hour, which is probably partly responsible for me taking the news of Sir Terry Pratchett's death so hard yesterday. One of my favourite authors of all time and a brilliant mind is gone and I shed several tears over this.

Nobody told me growing up was this hard, all your heroes and people you respect getting older and eventually dying. It's horrifying.

I'm also in the middle of my fat-angst again, which means I'm either
A) thinking about starving myself to get that slim, beautiful figure, or
B) feeling like an absolute failure stuffing everything tasty down my throat in my 'Fuck you all' -mentality. 

I hate this, I absolutely hate it. Feeling like I'm not worthy as a person, because of my size. Being considerably bigger than all my friends, who - to add insult to the injury - are also several years younger (even though I'm probably more childish than all of them combined). I feel left out and recently have started to fear that I'm no longer needed.

I hate this.

I need my meds back.

~Misantrella

Weekend with many events

Tai sitten ei. Perjantai kolmannentoista päivän kunniaksi väänsin aamusta naamaan pikaisesti meikkiä, teemavärinä musta. Olin juuri aikaisemmin saanut tilaamani kolmen huulipunan satsin MakeupMonstersilta ja pitihän niitä päästä testailemaan myös tositoimissa. Päivä oli vain yksi muiden joukossa, vaikka usein nämä pahamaineiset perjantait ovat olleet lähinnä onnenpäiviä itselleni. 

Keep calm and release the bats. Black matte lipstick is Carbon Copy from Makeup Monsters

I wish I could get outfit photos that aren't snapped through a mirror...

Had to get "new" shoes for work, since the silver ones were barely in one piece. The black ones were bought in 2007 for a job that never came to be and had been forgotten in my closet. Why buy new ones when I can just use these instead?

Ystävänpäivän vietin yksin kämpillä pakatessa. On muuten ihan uskomatonta, miten paljon materiaa ihminen vuosien aikana itsellensä haalii! Huolimatta siitä, että vein kolme kassillista kankaita hyväntekeväisyyteen, olen vienyt muutaman kassin vaatetta ja kenkiä UFF:ille, ja silti myytävää tavaraa olisi neljä isoa Ikea-kassillista...

Packing up all my shit in my Anti-Valentine's Day leggings (BlackMilk Clothing Sketches of a Bitter Man)

Sunnuntaina vietettiin jälleen alternative-bloggaajien miittiä täällä Tampereella. Moni olikin jälleen ilmaantunut paikalle, mukaanlukien allekirjoittanut, vaikka blogi onkin viettänyt hiljaiseloa ja hakee uutta muotoaan. En tiedä miksen muista ikinä miiteissä kuvailla asioita/ihmisiä, vaikka normaalisti kuvailen mm. kaiken. Ohjelmassa oli lahjojenvaihtoa, yleistä jutustelua ja turhautumista Facen kirpputoreihin. ;)

Miitin jälkeen suunnattiin Tiinan sekä Tinden kanssa vielä syömään American Dineriin, odottelemaan ostajaa sängylleni sekä Tinden luo laskiaispullakahville, noms! Tiina on muuten saanut omat nettisivunsa nyt pystyyn, kannattaa ehdottomasti tsekata, mikäli et ole jo sivuille eksynyt! ♥

~Misantrella

The drink that should not be named

So suck it, Valvira.

Koska loppu- ja alkuvuosi menivät niin tiiviisti Tampereella, olen viettänyt pitkästä aikaa pari viikonloppua Helsingissä Herra J:n luona. Ensimmäiselle viikonlopulle ei ollut mitään suunnitelmaa, hengailtiin vaan ja toteutettiin pikainen reissu Ikeaan. Toisena viikonloppuna taasen oli vuorossa Uisge-viskifestivaali, johon itse osallistuin nyt ensimmäistä kertaa. Herra J:n ollessa innokas viski- ja olutharrastaja, on itsekin tullut maistaneeksi yhtä sun toista taikajuomaa... ;)

Perjantai ei lähtenyt käyntiin kovinkaan hyvissä merkeissä: juna, jolla minun oli tarkoitus matkustaa oli kokonaan peruttu onnettomuuden vuoksi. Koska korvaavaa kuljetusta ei VR:n puolesta tällä kertaa järjestynyt, vietin matkan istuen liikuntarajoitteisille varatussa tilassa lattialla istuen. 

Matkustaminen täyden junan lattialla ei ole sieltä mieluisimmasta päästä...

Pysyin kuitenkin alkuperäisessä aikataulussani, joten ehdittiin vielä ennakkoon varattuun leffaan. En ole paria noita uusimpia Deppin leffoja nähnyt, joten kävimme mielenkiinnosta katsomassa Mortdecain. Hienosta näyttelijäkaartista huolimatta täytyy sanoa, että olisi saanut jäädä katsomatta... Deppistä olen pitänyt jo vuosikausia, siitä lähtien kun ensimmäisen kerran näin Gilbert Grapen ja Saksikäsi-Edwardin. Harmittaa vain, että hän tuntuu nykyään vain toistavan noita hyväntahtoisen hölmön rooleja, mieluusti katselisin häntä vähän vakavampana. 

Sininen huulipuna on Makeup Monstersin Atomic Number 27

Lauantaina heräsin kamalan flunssaisena, olo oli todella kurja. Sitten kun vielä onnistuin täysin kadottamaan toisen piilolinsseistäni heti sen silmään saatuani (sitä ei oikeasti löytynyt mistään!), iski paha mieli ja tuli tirautettua pienet itkutkin. Sain kuitenkin rauhoituttua ja kerättyä kamppeeni, joten pääsimme lähtemään kaupungille. Marmatin tosin matkalla murjotukseni lomasta, että ainoa syy enää liikkeelle lähtööni oli jo ennakkoon ostettu pääsylippu...

Asukuvaa lauantailta

Itse viskifestareilla oli kuitenkin niin paljon katseltavaa ja maisteltavaa, että kurja fiilis onneksi hälveni nopeasti. Myös flunssapöpöt tuli nujerrettua maistelemalla enemmän kun useita 1cl annoksia toinen toistaan kiinnostavampia viskejä ja rommeja. Olen ihan rakastunut tuohon lipun hintaan sisältyneeseen maistelulasiin, tavallista pienempänä versiona se sopii passelisti meikäläisen uuden harrastajan annoksille.

Mini-me!

Itse festaritarjonnan lisäksi osallistuimme vielä yhteen viimeisistä tastingeista, joista tämä salakuva on räpsäisty. Näihin tunnelmiin, sláinte!

Happy derp is happy ^_^

~Misantrella

Belated Hexmas post and other stuff

I was going to write about Christmas, but there really isn't much to write about. We spent a few nights with My. J's parents and a couple nights with my parents. I was surprised with how many presents I got in the end and how very little of them were chocolate!

Prezzie pile!

The biggest present (in both prize and size) was a fitting doll sponsored by mom! ♥ I've been wanting one for years now, but since my sewing and crafting has been quite nonexistent lately and those things are expensive, getting one has been on the backburner for a long long time. 

Prymadonna fitting doll from Eurokangas, size M

I discovered that Eurokangas was selling customisable fitting dolls in two different colours and different sizes for 159 € and finally decided to get one! I thought about getting the purple version, since I mostly use black clothes so it would be easier to differentiate the clothes from the the background, but wound up getting the black version in the end. It does feel a bit flimsy though, but as a tall girl with a long torso I really love that this one has a customisable waist/back height! The only thing I hate about this is clearly seeing how big I've gotten...

I've been really stressed out for the past week with possible changes in my living arrangements. I also have a ton of stuff I don't really need, so I've been slowly going through everything and trying to figure out what to keep. Tiina already helped me decide which items to keep in my wardrobe/jewelry box and which ones to get rid of. She's really damn effective, I wouldn't have been able to make all those choices by myself! :D

The "for sale" -clothes pile, not even all of it.

And the "for sale" -jewellery, accessories & other stuff -pile, also not all of it.

Hopefully I can shave off all the extra stuff from my belongings before actually having to lug everything around... 

~Misantrella

Love and Fear

My computer keeps acting up with stupid little things and it frustrates me to tears and to the point where I keep lashing up at Mr. J. Not cool. I feel like such a bitch, since all he's done is try to help me.

My sister's birthday is coming up this Thursday and for some reason I'm really dreading it this year. It's been seven years since she died and to my horror her memory is fading. I've tried to keep her death out of my mind for so long, for my own sanity, but it looks like this coping mechanism of mine is just pushing her away from my life, like she didn't exist at all. It's a terrifying thought.

Decided to have a little yukata-themed photoshoot, getting ready.

I did have a sister, a beautiful, stubborn girl who left us way too young. I loved her so much, and such a big part of me died with her. Her death was such a shock to the whole family and her friends. I haven't really been able to talk about her with anyone since, not even my parents or my brother. It just hurts too much. I sometimes dream about her though.

I kept snapping photos!

Lately when I've thought of her I keep remembering all the mean things I did or said. Why can't I bring back the good memories? I had a few therapy sessions over the years, but they mostly focused on other aspects on my life. I couldn't talk about her with them either. And now I don't even know where I'd start.

There was a masquerade event at a club, we went as undead lolitas, she was so bored! :D

My memory is already bad enough as it is, so it's painful to realize the things I'd really want to remember can no longer be reached. All I remember of those days is that I wanted the call her the day before her death, but never did; the day I heard the news and the day we went to see the body. Those moments are etched in my mind. I cannot remember anything after that, I can't really remember the actual funeral either, only the moments before the church. I left a note in the coffin, but I don't even remember what I wrote in it.

She'd probably hate me for posting this, but she was a baker and a cute one too! ♥ This one was going to be a chocolate Totoro cake.

I wish she was still here. I often wonder if she'd be proud of the person I've become. If she had stayed with us, would we have kept in touch? She'd probably have a family by now, she was so in love. We had talked about religion, and when I told her I left the church, she said she wouldn't do it because she wanted to get married in a church. I think out of all the three of us siblings, she would've been the first to actually settle down. Would she have liked the choices I've made? I'm pretty sure she would've hated some of the people I chose to have in my life, and she'd been absolutely right about them. I wonder how she'd have felt about Mr. J... She thought I was a total dork, so maybe she'd have said we were perfect for each other.

The finished cake! ^_^

I feel like I didn't really start living until after she passed. I got my first piercing (excluding "normal" earrings) and started to change my wardrobe and appearance more to the way I wanted to be. She was into alternative fashion and I really admired her style. I had been too much of a coward to be anything like that myself. I cared about other's opinions too much. She got me started in changing my own wardrobe. After she died, I realized life is too short to give a shit about what anyone thinks about you. Always be yourself. What's the point in any of this, if all you do is hide?

The picture is really blurry, but she had drawn a tiny Totoro and a soot ball next to her eyebrows with eyeliner. So creative! ♥

I could go on and on, but this post is already too long. I just needed to get some of this off my chest, sorry for being a downer. Take care of yourself and the people around you. ♥

Back in 2006, after my year in Japan. This is my favourite pic of us together, so I've probably posted it before. ♥ 

~Misantrella

TL;DR: I miss my sister, her memory is fading and it terrifies me.