Ulkona oli päivän mittaan sadellut myös vähäsen lunta, joka mukavasti kaunisti pimeää maisemaa. Oli kuitenkin valmiiksi jo vähäsen viluinen olo, joten pysyttelin sitten kiltisti sisätiloissa, käpertyneenä sohvalle viltin alle televisiota katsellen. Ehdin hetkeksi nukahtaakin, mutta heräilin sopivasti puolisen tuntia ennen kahtatoista. Vastaanotin uuden vuoden kera ison jäätelökulhon omassa lämpimässä sohvapesässäni. :) Näin myös muutamat raketit keittiönikkunasta, olihan niitä toki paukuteltu koko ilta melkolailla kellonaikoja noudattaen.
Toki miulla oli illan mittaan välillä tosi kurja olo, kun mietin miten turhauttava kulunut vuosi on ollut, ja miten yksinäiseksi itseni tunsin. Olen kuitenkin muutamana unettomana yönä aloittanut listaa tälle vuodelle tekemistäni suunnitelmista, joista suurin on pitää itsestäni kokonaisvaltaisesti parempaa huolta. Olen parin viime vuoden sisällä lihonut niin paljon, että välillä on todella vaikea katsella peiliin. Masennukseni kanssa on myöskin ajoittain todella vaikeaa, joten täytyy lääkereseptin uusimisen yhteydessä hankkia myös muunlaista apua. Viimeksi kun keväällä pyysin päästä juttelemaan psykologille, ilmoitettiin, että ei onnistu, pärjäile. Sen jälkeen kynnys yrittää uudelleen on vain kasvanut ja kasvanut, kunnes on tuntunut täysin mahdottomalta päästä elämässä eteenpäin. Olen jämähtänyt paikoilleni, olen oman elämäni sivustakatsoja. Unissakävelijä.
Yritän kuitenkin pikkuhiljaa saada itseäni innostumaan asioista uudelleen, nyt kun käytössäni on sekä ompelukone että saumuri, kaapit täynnä kankaita, ja paljon valmiiksi piirreltyjä kaavoja, koitan aloittaa uusia ompeluprojekteja. Yritän myös vähentää läppärin edessä viettämääni aikaa, ja lukea enemmän kirjoja. Huonekalujen tuunausprojektit täytyy myös saada loppuun asti, keittiön kaapit tarvitsevat uudet hyllypaperit, ja mieluusti myös maalaisin ne vähän hillitymmällä värillä, mikäli vuokraisäntä sallii. Ne kun ovat alunperin olleet kirkkaanvihreät, jonka päälle on joskus heitetty melkoisen ruma persikansävy... Kaappien täytteenä pyörivästä ylimääräisestä romusta olisi myös kiva päästä eroon.
En siis varsinaisesti lupaa muuta kuin yrittää enemmän, ja toivon, että alkanut vuosi tuo mukanaan parempaa itse kullekin.
~Misantrella
Olen kyllä kuullut että tampereen puolella terapeutin pakeille on todella pitkät jonot, pääsee sitten joskus, jos pääsee. Onneksi Pirkkalassa asuessa asiat oli paremmin, ei mitään ongelmaa siinä jos tuntui tarvitsevan kaksi käyntiä viikossa. Jotain iloa pienemmästä kunnasta. Valitettavasti niiden hoito muuten kyllä huononi todella paljon parin viime vuoden aikana ja itsekkin lopulta päätin siirtyä yksityisen puolelle että saan sen avun mitä tarvitsen.
ReplyDelete