Work work work...

Mieliala: turhautuminen sääoloihin ja omaan laiskuuteen
Taustalla soi: ei mitään

Huhhuh, ikuisuudelta tuntuva pitkä tauko taas täälläkin. Kuuma sää, yllärinä tullut työpätkä sekä Lumous ovat nyt lähinnä pitäneet pois koneelta. Tai no, ei nyt poissa koneelta, mutta ei vaan ole kauheasti jaksanut keskittyä mihinkään järkevään, useammin kuin kerran tuli taas nukahdettua pöydän ääreen...xþ

Tosiaan, viime viikon keskiviikkona vaiko torstaina puhelin soi, ja ilmoitettiin, että pesulassa, jossa olin viime kuussa kolme viikkoa töissä olisi taas pulaa porukasta, joten lupauduin sitten avuksi jälleen. Ei edelleenkään mitään unelmahommaa, mutta kyllähän tuo hetkittäin menee. Pelkään vain, että lopulta jään sinne jumiin, enkä ehdi toteuttaa suunnittelemaani oppisopimus-/työharjoittelujaksoa, jos siis joku suinkin minut jonnekin ottaisin. Sihteeriksi olisi jostain syystä kauhea hinku, on itse asiassa ollut yksi lapsuuden toiveammateista, ei mitään tietoa mistä tuokin on lähtenyt. Ei kuulemma kannata, paskaa hommaa ja sillai, mutta mieluummin istun nörttinä koneen ääressä, vastailen puhelimeen, ja keittelen sumppia, kuin raadan niska limassa ihmisten paskomien lakanoiden seassa tai jäädyn majoneesihuuruisen salaattitehtaan pakkauslinjalle. Yök. Niin ja tradenomin papereillakaan en ole sihteeriksi päässyt, ongelmana lähinnä juuri tuo ns. "oikean" työkokemuksen puute. Sitten vielä jotkut vanhukset jäkättää miten kyllä töitä aina riittää tekijälle, no, ennen saattoi olla niin, mutta nyt pitää olla joku helvetin ihmelapsi, jolla on neljä tutkintoa, 10 vuotta työkokemusta, ja ikää 22v! Sapettaa.

Tosiaan, tiistaina oli viikon ensimmäinen työpäivä, pomo oli kuulemma tietoinen viime viikonlopun suunnitelmista, joten sain maanantain "armoa" Lumouksesta selviytymiseen. ;) (Sitä muuten tarvittiinkin!) Työvuoro oli tällä kertaa kahdeksasta eteenpäin, joten yksi armollinen lisätunti viime putkeen verrattuna, mutta myöskin tunti myöhemmin töissä. Mihinkään virastoihin siis ei juurikaan ehdi, mikä ei nyt sinänsä kauheasti haittaa, kun ei tuota työsopimusta ole vieläkään! Ai miten niin asiat hoidetaan kauhean näppärästi....? No, pomo on lomamatkalla, josta tulee vasta keskiviikkona, joka kuulemma on myöskin tämän pätkän viimeinen työpäivä. Viikkoa myöhemmin pitäisi sitten jatkaa taas, mikä järki tässä hommassa on, sitä on ainakaan allekirjoittaneelta ihan turha kysyä. Pesulan vakituiset työntekijät ovat meinaan ensi viikon ajan molemmat lomalla, joten paikalla olemme vain me kolme kesätyöntekijää. Ei mitään tietoa miten nämä kaksi muuta tyttöä selviävät sitten ne kaksi päivää kahdestaan? Työmäärä on kuitenkin vakio, pyykkihän ei maailmasta ikinä lopu...

No joo. Pitäisi myöskin selvittää miten pitkälle tuo työsopimus sitten mahdollisesti kirjoitetaan. Se on kuitenkin varmaa, että elokuun 11-29. en ole tavoitettavissa, vaan olen merten takana kaukana poissa. ^^ Serkkuni Kanadassa menee naimisiin, ja olen äitini ja parin muun serkun kanssa suuntaamassa paikanpäälle häihin. Odotan matkaa todella kovasti, sillä edellisestä (Kanadan-) reissusta onkin jo ehtinyt kulua 14 vuotta! O_o

Onneksi toinen työkavereista on kuitenkin tuo Pupuhyppy, joten ainakaan aika ei käy pitkäksi. ^^ Paitsi nyt ensi viikolla, kun hän tulee töihin jo kaksi tuntia aikaisemmin, kun kerta tietää miten homma siellä toimii. Tuosta tiistaista vielä sen verran, että oli harvinaisen tuskaisa päivä töissä! Työnkuva kun on lähinnä silittämistä, viikkaamista ja mankelointia, ja asiakkaina tosiaan yritykset. Noh, olinpa sitten mankelilla hetken aikaa, ja en tiedä oliko syynä kuumuus, nestehukka, todella huonosti nukuttu yö, ihan pelkkä kuumien kuselta haisevien lakanoiden "tuoksu" vai kaikkien näiden yhteisvaikutus, mutta mankelointi päättyi osaltani herran Yrjön vierailuun. Yöks. Onneksi loppupäivä kuitenkin sujui tuon ikävän välikohtauksen jälkeen ongelmitta.

Että näin meillä, toivottavasti ei teillä!

~Minya