Sunday, August 11, 2013

Walking down memory lane, in high heels

On ollut melkoisen heikko ja kipeä olo jostain syystä koko viikonlopun, toivottavasti huomenna hieman helpottaisi. Eilen heräsin huonosti nukutun yön jälkeen hirmuiseen päänsärkyyn, jota sain onneksi taltutettua parilla särkylääkkeellä, kahvilla ja viileällä pyyhkeellä otsalla. Saattoi teetellä oikein kunnon migreeniäkin, kun silmät oli kovin valoarat ja piti käydä halimassa vessanpönttöäkin, jotta sai olon hieman helpottamaan. Liikuttua tuli pääasiallisesti lattialla ryömien, ja suunnitelmat siivoamisesta sai suosiolla jättää toiseen kertaan. Päivä tuli vietettyä siis sohvalla makoillen ja boksilta katseltujen leffojen parissa nuokkuessa.

Tänään olo oli hieman helpottanut, vaikka onkin melkoisen voimaton olo edelleen. Alunperin suunnittelin uusien korkkareiden sisäänajoa pikkupuuhastelun lomassa, mutta päädyinkin järjestelemään tavaroita kirjahyllyssä - edelleen niitä katsomattomia leffoja ihmetellen. Räpsin kuitenkin muutamat kuvat poposista sisätiloissa, värikylläisyys on vähän niin ja näin, kun meinasi olla vähän turhan hämärää.

Tinde tosiaan tuossa joku aika sitten vinkkasi Brandosin alesta, ja minäpä kotiutin sieltä neljät Iron Fistit ihmeteltäviksi. Olisin halunnut myös Ruff Riderit, mutta joku kerkesi napata viimeisen koon juuri nenän edestä, ei kannata aikailla liikaa! Kahdet kengistä lähtivät palautukseen, toiset kahdet halusin jalkojani uhmaten pitää. Huomasin vasta nyt sovitellessani, että nämä olivat tosiaan eri kokoa ja samaa mallia, joten saapa nähdä miten kokoero vaikuttaa käyttömukavuuteen.

Iron Fist Oh No -platform, UK 7
Zombie Stomperit oli miulla itse asiassa jalassa häissä, kunnes totesin kömpelön kompasteluni olevan liian vaarallista ja vaihdoin balleriinoihin. Hääkuvaaja ilmeisesti ihastui kenkiin, koska bongasin hänet jo kirkon pihassa kuvailemassa poposia! :P Korkoa on paljon, mutta se ei ollut kenkien suurin ongelma. Kengät alkoivat meinaan puristaa etuosasta jalkapöydän päältä todella nopeasti. Saisiko tuota keinomateriaalia jotenkin venytettyä omin neuvoin, vai kannattaisiko monot viedä suutarille?

Iron Fist Zombie Stomper -platform, UK 6
Oh No -plattarit on toistaiseksi pyörineet jalassa vain sisätiloissa sovitellessa, nämä ovat pikkasen vihreitä kaksosiaan isommat, joten samaa ongelmaa ei näissä ehkä tule. Molemmat pysyvät jalassa ihan hyvin, suurempiin laitan kenties kantapään kohdalle jotkut tassut varmuuden vuoksi.

I can't walk in heels this high! :D
Äitini raahasi edellisellä visiitillään IKEA-kassillisen vanhoja koulujuttujani yms. paperiroipetta. Jaksoin viimein paneutua kasan tutkimiseen, ja lopputuloksena olikin sitten...no, IKEA-kassillinen paperinkeräysmoskaa, pari tyhjää mappia uutta sisältöä odottelemaan, sekä nostalginen muistojen matka. Mukana kun olivat kaikki vanhat päiväkirjani sekä tekstarivihkoset.

Off to the recycling bin! Old copies and notes from ~10 years ago.
Shoeboxes underneath the stuff I'm saving - books, my huge-ass English dictionary and emptied files. I studied English in Oulu University for a semester, hence all the English stuff.
Diaries. The ones with the locks are the oldest, obviously... :P I think I was in high school while writing in the "we shall do it for nature" -one and the two pretty ones.
I kept finding more. Some are calendars, more or less used for more or less personal notes.
Augh, more! Notice how all three on the bottom have the Backstreet Boys on the cover? Yeah, no coincidence there... xP
Kyllä, tekstarivihkoset. Sain ensimmäisen kännykkäni ensimmäisen kesätyöni myötä vuonna 2000, puhelin oli tietenkin tuo vanha kunnon hajoamaton Nokia 3210. :) Jostain sain päähäni raapustella ylös kaikki viestini. Kyllä, IHAN kaikki viestit. Ensimmäisten joukosta puuttuvat itse lähettämäni viestit, sekä muutamat ensimmäiset saamani viestit. Tuolloin kun puhelimeen taisi mahtua se hurjat 20 viestiä?, ja tila oli aina loppu. Jossain vaiheessa kyllästyin, mutta 11 vihkollista näitä näytti olevan. Näitä paksumpia A5 vihkoja kaikki...

I copied down every single text message I received - and sent - back in the days. There's 11 notebooks full of them. This started back in the summer of 2000, when I got my very first cell phone. Madness. Fun read though. :P
First ever page

Yhdessä laatikossa oli vanhoja kirjeitä serkkutytöltä, jonka kanssa oltiin tosi läheisiä joskus. Laatikossa oli myös kirje pikkusiskolta, ja heti sen nähtyäni tulivat kyyneleet. En tohtinut edes avata kuorta, kun pelkkä ikivanha osoite siskon käsialalla sekä tuo sydämenmuotoinen synttärikortti saivat aikaan niin voimakkaan reaktion...ehkä joku päivä.

A letter and a birthday card from my late sister... I burst into tears just by seeing the envelope, I couldn't bring myself to open it, not this time. One day.
Olenkin sitten illan mittaan järjestellyt tilaa kaikelle, minkä halusin tuosta kasasta säästää, sekä siivonnut pintapuolisesti. Huomenna kutsuu jälleen työmaa, joten toivottavasti olo kohenee vielä tästä, varsinkin kun pitäisi suunnistaa Pupuhypyn kanssa treenirääkkiä testailemaan. Siispä toivotankin hyvät yöt kaikille lukijoille! ^_^

~Misantrella

1 comment:

  1. YAY, kenkiäääää!!!!! Zombiet on parhaat!

    ReplyDelete

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...