Nananananananananananananananana - not yet

Hmmh, tuskin voidaan sanoa kaiken olevan kunnossa, jos kerran olen viimeiset kaksi yötä pyörinyt sängyssä pohtien eri skenaarioita siitä, miten vedän vain ranteeni auki. Onneksi se uni on kuitenkin lopulta voittanut, mutta päätin että kolmatta samanlaista yötä ei enää tule. Ei taida olla lääkitys ihan kohdillaan tällä hetkellä, kun on niin synkeät fiilikset oikeastaan melko pienestä.

My flowers are finally blooming, yay! A little pathetic though :D

 Noh, anyways, olen tällä hetkellä melko ylpeä parvekkeeni sadosta: kukkaset kukkii viimeinkin, kummassakin tomaatintaimessa köllöttelee yksi pikkuinen tomaatinpallero, ja mansikantaimet on lykkinyt urakalla kukkia, jotka on nyt sitten muuttuneet mansikanaluiksi. :) Salaatit nyt ei hurjan suureksi lopulta kasvaneet, tuli lykittyä liikaa siemeniä ruukkua kohden, mutta onneksi nuo muut ei ole olleet täysi fiasko.

I forgot what the first one is :D, balcony tomato, minitomato, mini strawberries

Teeny tiny tomato & teeny tiny strawberry :)

Päätin myöskin tänään lopettaa tämän itsesäälissä rypemisen, ja yrittää ajatella asioita positiivisesti. Miulla on kuitenkin tässä viimeisen kolmen viikon sisään ylipäänsä ollut vientiä miesrintamalla: yhdet treffit(?), pari iltaa hengailua, ja yksi kiva viikonloppu. Huomenna jatkuu Batmanin parissa, miksi siis valittaa? ;P

~Misantrella

So after spending two nights with very little sleep and playing different scenarios in my head about slitting my wrists, I decided to stop feeling sorry for myself. No, I'm probably not ok right now, might be time to revisit the dosage on my antidepressants, but hell if I'm going to sink any lower in this hole I've dug myself in. Need to start thinking in a more positive way, and ditch the negative attitude. I mean seriously, in the past three weeks I've had the courage to ask somebody out, hanged out with someone a couple times, and had a great weekend. Tomorrow I've got a movie date, so why the hell am I complaining!? Batman, here I come!

And at least something's working out - the plants on my balcony are looking good, and I've grown my very first (mini -or micro, even) strawberry! :) Flowers have bloomed, and there is a teeny tiny tomato growing in both tomato plants I got. I can't help but smile looking at these tiny details. :)

How to break a heart? It is not difficult, anyone can do it.

Hupsansaa, elämä on taas tullut blogiharrastuksen tielle. Kymmenet postaukset odottavat lukemista, ja pitäisi saada järjesteltyä omatkin ajatukset jonkin sortin kirjalliseen muotoon, tulihan tässä kuitenkin vietettyä erittäin hieno viikonloppu Lumouksessa rellestäen.

Edellisen viikonlopun vietin ihan ex tempore erään tuttavani kanssa, kun perjantai 13. suunnitelmani olivat ensin pyllähtäneet sievästi. Viikonloppu oli yksi parhaimmista pitkään aikaan, ja sai miut vain kaipaamaan parisuhdetta entistä enemmän. En halua olla enää yksin, en jaksa aina olla vahva ja itsenäinen. Välillä toivon, että olisi joku, jonka edessä voisin vain paljastaa miten väsynyt ja rikkinäinen oikeasti olen. Joku, joka ymmärtäisi ja välittäisi ja pitäisi hyvänä. Haluan rakastaa ja saada vastarakkautta, siksi kai typerä sydämeni olikin niin avoin ja haavoittuvainen. Onnistuin siis täysin vahingossa ihastumaan juuri siihen väärään henkilöön, minkä takia loppuviikko onkin sitten mennyt melko kurjissa fiiliksissä. Minä kun tiesin jo valmiiksi, että kyseisen henkilön kanssa ei minkäänsortin tulevaisuutta olisi. :(

~Misantrella

The heart is a peculiar thing: so easily shattered, while remaining perfectly intact. I've accidentally gone and developed feelings for the one person that I'll never have a future with. Sucks to be me right now.